Sotaa paenneet korkeakoulutetut ukrainalaiset Maryna Venidiktova-Saiko ja Ikmet Nurullaieva tietävät, että omaan alaan liittyvää työpaikkaa ei välttämättä saa - vielä. Syynä on kielitaidon puute. He tekevät kaikkensa petratakseen suomea. Rovaniemelle asettuneille naisille kelpaisi tällä hetkellä työ kuin työ.
Aikuiskouluttaja REDU Edu kouluttaa monella tavalla maahanmuuttajia, eritoten ukrainalaisia. Rovaniemellä pidettiin viisi viikkoa kestänyt tutustumiskoulutus, jossa maahanmuuttajat opiskelivat suomen kieltä ja perehtyivät koulutus- sekä työmahdollisuuksiin.
Koulutuksen ydinajatus on, että maahanmuuttajista saataisiin uusia työntekijöitä aloille, joissa on kova työvoimapula. Hoitoala on yksi niistä. Tutustumiskoulutus maahanmuuttajille toteutettiin yhteistyössä Lapin ely-keskuksen ja Lapin te-palveluiden kanssa.
⇓ Maryna Venidiktova-Saiko ja Ikmet Nurullaieva. 
Mansikkasavotassa Kuopiossa
Rovaniemelle viime lokakuussa Ukrainasta sotaa paenneet Maryna Venidiktova-Saiko ja Ikmet Nurullaieva aloittivat heti, kun mahdollista suomen kielen opiskeluun ja selvittävät nyt REDU Edun tukemana mahdollisuuksiaan työelämässä.
Naiset kertovat ottavansa vastaan mitä tahansa työtä. Maryna nauraa, että siivous on kyllä sellainen ala, johon hän ei tunne suurta intohimoa.
"Kokeillut olen kyllä sitäkin", nainen tuumaa. Suomi on hänelle tuttu, sillä vuonna 2018 Maryna poimi Kuopiossa mansikoita ja vadelmia pari kuukautta.
"Vaikka metsätöihin tai keittiöön"
Etelä-Ukrainasta Odessasta kotoisin oleva Maryna päätti lähteä maasta pois sodan jaloista ja tienaamaan, sillä yliopistossa opiskeleva poika tarvitsee rahaa ja samoin eläkkeellä oleva äiti. Poikkeustilan vuoksi 20-vuotias Oleh-poika ei voi poistua maasta.
Maryna on onnellinen siitä, että vaikka ilmahälytys huutaa kotikulmilla melkein joka päivä, niin asukkaat ovat säästyneet raskailta pommituksilta. Sähköstä on silti jatkuva puute ja huoli kotijoukoista on Suomessa läsnä joka päivä.
Graafisen suunnittelun ammattilainen ja myös kirjanpitäjän koulutuksen saanut Maryna Venidiktova-Saiko unelmoi, että saisi tehdä joskus Suomessa oman alansa töitä. Puutteellisen kielitaidon vuoksi se ei ole vielä mahdollista.
Tällä hetkellä hän on valmis työskentelemään vaikka keittiötöissä ja metsätyötkin kiinnostavat. Maryna toivoo pääsevänsä vähintäänkin johonkin kurssille, jossa hän saa oppia haluamaansa ammattiin ja työllistyisi sitä kautta.
Hän on valmis jäämään Suomeen ja toivoo elintarviketeknologia-alaa opiskelevaa poikaansakin tänne aikanaan.
"Suomessa hyvä tilaisuus tehdä jotakin aivan uutta"
Ukrainan kansalainen, Krimin tataari Ikmet Nurullaieva sanoo, että Suomessa hänellä on nyt mahdollisuus tehdä jotakin aivan uutta. Pedagogi ja talousalan osaaja kertoo rakastavansa kukkia, varsinkin ruusuja. Hän osaa myös ommella ja sanoo pärjäävänsä hyvin lasten kanssa.
Ikmet Nurullaieva tuli viime syksynä Suomeen yhdessä miehensä Remzin kanssa. Matka pohjoiseen oli heillä kimuranttinen koukku Venäjän, Valko-Venäjän ja Baltian maiden kautta.
Ikmet työskenteli syksyyn 2014 saakka rakennus- ja hallinto-osaston apulaisjohtajana maailman ainoassa Krimin tataarien kirjastossa Simferopolin kaupungissa. Kun Venäjä miehitti Krimin reilu kahdeksan vuotta sitten tai kuten Ikmet sanoo "Venäjä varasti Krimin", niin siitä alkoivat vaikeudet.
"Työni lopetettiin ideologisista syistä. En halunnut ottaa venäläisten vaatimaan Venäjän sisäistä passia käyttöön ja se oli siinä. "
Hän sinnitteli vielä jonkin aikaa ilman passia, mutta arki meni niin vaikeaksi, että passi oli pakko ottaa vastaan.
"Ukraina valtaa Krimin takaisin"
Venäläisvaltaus johti myös tataarien vainoon. Heidän järjestöstään tuli yhtäkkiä terroristijärjestö ja tataareja pakeni muualle Ukrainaan. Monia on myös vangittu ja tapettu.
Viime syyskuussa Nurullaievan pariskunta lähti sotaa pakoon, kun käsky lähteä rintamalle näytti ilmeiseltä siviili-ilmailun parissa työskentelevälle aviomiehelle. Perheen täysi-ikäinen poika oli jo paennut Puolaan aiemmin ja on nyt Suomessa. Hän jatkaa yliopisto-opintojaan verkon kautta.
Ikmet sanoo kovasti ikävöivänsä kotimaataan ja etenkin Krimin ilmastoa. Hän kertoo palaavansa juurilleen, " kun Ukraina voittaa sodan ja valtaa Krimin takaisin."
Nainen liikuttuu puhuessaan Krimillä asuvasta tyttärestään, pienestä lapsenlapsestaan ja omista sekä appivanhemmistaan.
"Me emme pelkää työtä"
Viidennes Suomeen saapuneista kymmenistä tuhansista ukrainalaisista on jo työllistynyt. Lukua pidetään erittäin hyvänä. Ikmet Nurullaieva sanoo, että hyvään tilanteeseen on vähintäänkin kaksi syytä.
"Suomi on antanut meille tämän mahdollisuuden. Ja korostan myös sitä, että Ukrainassa asuu ahkeria, työtä pelkäämättömiä ihmisiä."
Maryna Venidiktova-Saiko muistuttaa myös Suomen historiasta, jonka ukrainalaiset tuntevat.
"Ymmärrämme toisiamme", hän uskoo.
⇓ Maahanmuuttajat tutustuivat eri alojen opintoihin ja työpaikkoihin. Tässä ollaan ammatillista koulutusta järjestävässä REDUSSA. Kuvassa myös asiantuntija Henna Poikajärvi (toinen vas.) sekä opettaja Marika Heikkilä (vihr. kesk.).
