Päivän aikana vastuullisuus hahmottui kokonaisuutena, jossa ympäristö, ihmiset ja eläimet huomioidaan tasapainoisesti. Toimintaa suunnitellaan niin, että se tarjoaa töitä ja toimeentuloa pitkällä aikavälillä ilman, että luonto tai paikallisyhteisö kuormittuu liikaa.
– Pyhä–Luostolla vastuullisuus ei ole pelkkä sana, vaan oikeasti tapa toimia. Alueella on tehty valintoja, jotka näkyvät siinä, miten luontoa kohdellaan, miten paikallisia ihmisiä työllistetään ja miten palvelut tuotetaan, REDU Edun HRD-asiantuntija Maria Kianen kuvaa.
Paikallisten raaka-aineiden, palveluiden ja käsitöiden suosiminen vahvistaa alueen elinvoimaa ja pitää tulot paikallistaloudessa. Samalla rakennetaan kestävää pohjaa yritystoiminnalle.
– Raaka-aineet ja palvelut pyritään hankkimaan omalta alueelta. Se tukee paikallisuutta ja varmistaa, että rahat jäävät alueelle, Kianen toteaa.
Rakentamisessa ja infrastruktuurissa vastuullisuus näkyy pitkäikäisinä ja energiatehokkaina ratkaisuina. Käytössä on muun muassa maalämpöä, aurinkopaneeleita ja muita vähähiilisiä vaihtoehtoja. Jätehuollossa kierrätys ja biojätteen hyödyntäminen omilla kasvialueilla ovat osa arjen tekemistä.
– Alkuinvestoinnit voivat olla isoja, mutta ne maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä. Ajattelu ei pysähdy tähän päivään, asiantuntija kiteyttää.
Vastuullisuus Pyhä–Luostolla ulottuu myös eläinten hyvinvointiin, joka on olennainen osa alueen matkailua ja elinkeinotoimintaa.
– Porot saavat elää mahdollisimman luonnollista elämää. Alkukesästä ne lasketaan metsään vapaaksi ja palaavat itse takaisin ensilumen tullessa, Kianen kertoo erään yrittäjän tarinasta.
Kokonaisuutta voi pitää esimerkkinä vastuullisesta ja kunnioittavasta toiminnasta: porot koulutetaan huolellisesti, ja kun poron elinkaari päättyy, liha ja taljat hyödynnetään paikallisesti.
Myös Ametistikaivoksella vastuullisuus näkyy pitkäjänteisenä ajatteluna ja tietoisina rajauksina. Toimintaa suunnitellaan niin, että se työllistää paikallisia ja tuo tuloja alueelle myös tulevaisuudessa, ilman että luontoa kuormitetaan liikaa.
– Ametisteja hyödynnetään vain sen verran kuin alueella tarvitaan omiin tuotteisiin. Niitä ei myydä alueen ulkopuolelle, ja kaivutyössä maaperää poistetaan vain välttämätön määrä, jotta luonto säilyy mahdollisimman koskemattomana, Maria kuvaa.
Harkittu ja rajattu toiminta kertoo tavasta ajatella vastuullisuutta kokonaisuutena. Päätökset tehdään taloudellisesti kestävästi, paikallista työllisyyttä tukien ja ympäristöä suojellen. Samalla alueella vieraileville syntyy vahva ja myönteinen mielikuva siitä, että luonnonvaroja ei hyödynnetä lyhytnäköisesti, vaan tulevat sukupolvet huomioiden.
Hyvin hallittu kokonaisuus näkyy asiakkaan kokemuksessa
Vastuullinen toiminta Pyhä–Luoston alueella näkyy konkreettisesti myös asiakkaan arjessa ja kokemuksessa. Toimiva infra tekee liikkumisesta sujuvaa ja kannustaa kestäviin valintoihin: auto on helppo jättää parkkiin ja liikkua kävellen, hiihtäen tai pyörällä alueen palveluiden, kuten rinteiden, latujen, ravintoloiden ja kaupan välillä.
– Hyvinvoivat työntekijät jaksavat paremmin, palvelevat ystävällisemmin ja tekevät työnsä laadukkaammin. Se näkyy suoraan asiakaskokemuksessa ja hyvinvoiva työntekijä on paras mahdollinen käyntikortti, Kianen tiivistää.
Vastuullisuus kannustaa kehittymään - Käyrämön Keitaan näkökulma
Käyrämön Keidas, pitkään toiminut ja monipuolisia matkailu- ja ravintolapalveluja tarjoava yritys, koki päivän ennen kaikkea mahdollisuutena oppia ja kehittää omaa toimintaansa.
– Oli ilo osallistua Pyhä–Luoston vierailulle ja viettää päivä, joka oli sekä antoisa että merkityksellinen. Yritysvierailut auttoivat meitä ymmärtämään alueen yritystoimintaa ja resursseja entistä syvemmin, Yu Lan Käyrämön Keitaalta kertoo.
Erityisesti vaikutuksen tekivät alueen yritysten konkreettiset vastuullisuusteot.
– Arvostamme suuresti alueen yritysten kestävää ajattelutapaa sekä energiansäästöön ja ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyviä käytännön ratkaisuja, Lan toteaa.
Vierailu herätti myös halun tarkastella omaa tekemistä kriittisesti ja kehittävästi.
– Osana alueen yritysyhteisöä tarkastelemme nyt uudelleen omia päivittäisiä toimintatapojamme. Asiakastyytyväisyyden rinnalla haluamme panostaa entistä enemmän kestävään kehitykseen ja yhteiskuntavastuuseen.
Pyhä–Luoston vierailu teki vastuullisuuden konkreettiseksi myös mukana olleille Rovaniemen Sieripirtin majoitusalan yrittäjille.
– Oli hienoa nähdä, kuinka vastuullisuus on monessa yrityksessä siirtynyt sanoista tekoihin. Monet käytännöt tuntuivat sellaisilta, että niitä voisi viedä helposti myös omaan toimintaan, kertovat Rovaniemen Sieripirtin yrittäjät Hanna ja Petri Jokkala.
Vierailu tarjosi myös mahdollisuuden verkostoitua ja oppia muilta matkailualan toimijoilta.
– Uutena yrittäjänä tämä oli hieno mahdollisuus tutustua alueen yrittäjiin. Nyt kynnys olla yhteydessä ja pohtia yhteistyötä on huomattavasti matalampi, he sanovat.
Pyhä–Luoston tapa tehdä vastuullisuutta vahvisti yrittäjien tunnetta siitä, että oma suunta on oikea.
– Koemme, että olemme olleet koko ajan oikealla tiellä. Ensi kesänä paneudumme STF-sertifikaatin hankintaan. Vastuullisesti toimiminen on meille sydämen asia.
Vierailu osoitti, että Pyhä–Luoston alueella vastuullisuus ei ole irrallinen teema, vaan tapa toimia – ja oppi, jota voi soveltaa laajasti myös muualla työelämässä.
– Vastuullisuus on jatkuvaa ja tietoista toimintaa, ei yksi päätös. Kun toiminta pohjautuu suunnitelmallisuuteen sekä ihmisten ja ympäristön huomioimiseen, syntyy kestävää menestystä alasta riippumatta, Kianen toteaa.